Isoäitini Laine syntyi vuonna 1910. Mummuni oli eläessään elämäni tärkeimpiä ihmisiä, ja vielä nytkin hänen jo mentyään ikiuneen voin muistella häntä lämmöllä. Mummuni oli elämänviisautta täynnä. Hän toi turvallisuutta ja lämpöä elämääni ja myös lastenlastenlastensa elämään. Mielestäni elämän rikkautta on se, että lähellä on ihmisiä, joille voi ainakin yrittää olla hyvä ja joilta saa myös itse hyvyyttä. Tämä on aito asia, jota ei voi rahalla ostaa. Rakkaat läheiset ovatkin mielestäni elämän helmiä. Rakas läheinen - sukulainen tai ystävä - on aidosti läsnä. Näin, kun itselle alkaa ikää kertyä, huomaan läheisyyden merkityksen ymmärtämisen vahvistuvan. Aikamme täällä on rajallinen. On kummallista, miten yhtenä päivänä olemme yhdessä, ja hetken päästä tämä yhteinen matka on katkennut. Toinen on poissa. Ihmisen elämä on hauras, ja jatkuvuus ohuessa. Voin lohduttautua ajatuksella, että vielä joskus matka jatkuu yhdessä ikiunessa sitten, kun sen aika koittaa. Aikanaan sai
Arjessa olemista ja ihmettelyä.