Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2012.

Eiks tää ookkaan sopiva lenkkiasu?

Mulla on ollut maran jälkeen parin viikon tauko juoksussa, kun tuntui että tuli lähdettyä vähän liian tiiviiseen tahtiin liikkeelle maran jälkeen. Mullahan on yleensä ollut usean kuukauden - sanotaan, että vähintään puolen vuoden lepokausi maran jälkeen. Nyt olin kuitenkin tosi innoissani juoksusta. En malttanut odottaa kuin muutaman päivän ja sitten olin taas baanalla. No, tämähän tietysti kostautui ja väsähtämisen vuoksi pidin suosilla muutaman viikon tauon. Ainostaan salilla kävin muutaman kerran näiden taukoviikkojen aikana kaverin kanssa. No, tänään olin sitten päättänyt lopettaa lepotauon ja kävellä töistä kotiin. Mulla menee kävellen tähän matkaan noin tunti aikaa ilman, että revin itseäni hikeen. Kuitenkin siinä puolivälin kohdalla sain päähäni alkaa hölkätä vähän nopeampaan tahtiin hyvän musiikin säestyksellä. No sinänsä tosi hieno juttu, että kipinä syntyi. Ainoo ongelma oli vaatetukseni, joka ei TODELLAKAAN ollut tähän hommaan sopiva. Oli siinä pari t-paitaa ja niiden päällä

Mökkifiilistelyä

Tässä on muutama fiilistelykuva mökiltä. Ja toi tynnyrisauna ... se on niiiiiiin paras sauna ikinä!

Rutiineillako merkitystä?

Se on jännä, miten kirjoittaminen voi selkeyttää omia ajatuksia. Tai no... se kai siinä usein yksi tarkoitus onkin. Jos nyt ajatellaan vaikka päiväkirjojen kirjoittamista, niin sitä on ainakin itse kirjoittanut ainoastaan itselleen ja jopa toivonut, ettei kenenkään muun silmiin joudu ne kaikki tekstit. Täytyy myöntää, että nuoruuden ajan päiväkirjani poltin aikuisuuden kynnyksellä juuri tämän yksityisyyden varmistaakseni. Eilen kirjoitettuani viikonlopun rauhallisuudesta ja letkeydestä ja siitä, miten on mukavaa valita itse ne asiat mitä tekee sain tarmonpuuskan ja aloin siivota kotia. Tein oikein perinteistä perjantaisiivousta - imurointi, luuttaus, mattojen ravistelu ulkona, vessan putsausta jne. Siinä touhutessani aloin miettiä, mikä merkitys rutiineilla voi parhaimmillaan olla. Meikä on näet pitkälle pyrkinyt pois rutiineista muun muassa kodin siivouksissa. Olen ajatellut, että sitten tehdään kun huvittaa, eikä siivousta TODELLAKAAN tarvitse tehdä aina perjaisin, sillä "vain t

Viikonlopun letkeyttä ja kesän lämpöä

Jälleen viikonloppu. Täytyy myöntää, että nyt tulee kyllä viikonloppu oikeasti tarpeeseen. On ihanaa mukavaa päästä rauhassa tekeen ihan mitä mieleen tulee. Voi jättää tekemättä ne asiat mitkä eivät huvita juuri nyt. Ainoa harmituksen aihe on se, ettei pääse mökille. Siellä kun on keskellä perämetsää, lämmittää kornin tynnyrisaunan ja nauttii sen sairaan ihanasta tunnelmasta ja aikatauluvapaasta menosta muutenkin kaikessa hiljaisuudessa, niin se se vasta on elämää. Varmaan siinäkin voisi tulla jossakin vaiheessa kylläisyys, mutta näin viikonloppuisin ja kesäisin se on niiiiiiiin jees. Kai se on sitä paljon puhuttua vapautta arjen rutiinien vastapainona. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, niin se on kyllä totta ainakin mun kohdalla. Tiedä vaikka sitä joskus sitten tulisi painuttua sinne viimeisen kerran ilman paluuta "sivistyksen pariin". Ja toisaalta voi olla, että siellä sivistys on korkeampaa ja todellisempaa kuin lähiössä kaiken ihmisvilinän seassa missä sivistyksen usei

Marakoukutus

Kävin juokseen maratonin kolmisen viikkoa sitten. On se vaan ihanaa :) Se on kyllä jännä ilmiö, miten siihen koukuttuu kerta toisensa jälkeen vaikka matkalla ei kyllä homma voisi vähempää kiinnostaa. Tai no en mä oikein vielä pääse kerroilla röyhentelemään, sillä tämä oli minulle vasta neljäs. Lähdössä meikä oli tietysti viimeisenä pulkassa. Ihan liekeissä, kun muu porukka meni ihan meikäläiselle sopimatonta vauhtia. Mulla on muutenkin aina tuskaa nää lähdöt, sillä vasta siinä 40 minuutin kuluttua alkaa raajat ja kroppa mieli lukien lämpeneen juoksulle... tai no myönnetään hölkälle. No pääsin siinä kuitenkinkin sitten eteenpäin jotenkuten ja psyykkasin itseni hitaampaan itselleni sopivampaan tahtiin. Tiesin nimittäin, että itselleni liian kovalla vauhdilla tuupertuisin ennen maalia, joten radikaali ratkaisu täytyi tehdä. Kyllähän siinä tuli mietittyä useampaan kertaan, että mitä hemm.... sitä oikein tällaiseenkin itsensä runnoo mukaan. Miksei vaan voisi tyytyä oman lähiönsä polkuihin