Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2012.

Eiks tää ookkaan sopiva lenkkiasu?

Mulla on ollut maran jälkeen parin viikon tauko juoksussa, kun tuntui että tuli lähdettyä vähän liian tiiviiseen tahtiin liikkeelle maran jälkeen. Mullahan on yleensä ollut usean kuukauden - sanotaan, että vähintään puolen vuoden lepokausi maran jälkeen. Nyt olin kuitenkin tosi innoissani juoksusta. En malttanut odottaa kuin muutaman päivän ja sitten olin taas baanalla. No, tämähän tietysti kostautui ja väsähtämisen vuoksi pidin suosilla muutaman viikon tauon. Ainostaan salilla kävin muutaman kerran näiden taukoviikkojen aikana kaverin kanssa. No, tänään olin sitten päättänyt lopettaa lepotauon ja kävellä töistä kotiin. Mulla menee kävellen tähän matkaan noin tunti aikaa ilman, että revin itseäni hikeen. Kuitenkin siinä puolivälin kohdalla sain päähäni alkaa hölkätä vähän nopeampaan tahtiin hyvän musiikin säestyksellä. No sinänsä tosi hieno juttu, että kipinä syntyi. Ainoo ongelma oli vaatetukseni, joka ei TODELLAKAAN ollut tähän hommaan sopiva. Oli siinä pari t-paitaa ja niiden päällä

Mökkifiilistelyä

Tässä on muutama fiilistelykuva mökiltä. Ja toi tynnyrisauna ... se on niiiiiiin paras sauna ikinä!

Rutiineillako merkitystä?

Se on jännä, miten kirjoittaminen voi selkeyttää omia ajatuksia. Tai no... se kai siinä usein yksi tarkoitus onkin. Jos nyt ajatellaan vaikka päiväkirjojen kirjoittamista, niin sitä on ainakin itse kirjoittanut ainoastaan itselleen ja jopa toivonut, ettei kenenkään muun silmiin joudu ne kaikki tekstit. Täytyy myöntää, että nuoruuden ajan päiväkirjani poltin aikuisuuden kynnyksellä juuri tämän yksityisyyden varmistaakseni. Eilen kirjoitettuani viikonlopun rauhallisuudesta ja letkeydestä ja siitä, miten on mukavaa valita itse ne asiat mitä tekee sain tarmonpuuskan ja aloin siivota kotia. Tein oikein perinteistä perjantaisiivousta - imurointi, luuttaus, mattojen ravistelu ulkona, vessan putsausta jne. Siinä touhutessani aloin miettiä, mikä merkitys rutiineilla voi parhaimmillaan olla. Meikä on näet pitkälle pyrkinyt pois rutiineista muun muassa kodin siivouksissa. Olen ajatellut, että sitten tehdään kun huvittaa, eikä siivousta TODELLAKAAN tarvitse tehdä aina perjaisin, sillä "vain t

Viikonlopun letkeyttä ja kesän lämpöä

Jälleen viikonloppu. Täytyy myöntää, että nyt tulee kyllä viikonloppu oikeasti tarpeeseen. On ihanaa mukavaa päästä rauhassa tekeen ihan mitä mieleen tulee. Voi jättää tekemättä ne asiat mitkä eivät huvita juuri nyt. Ainoa harmituksen aihe on se, ettei pääse mökille. Siellä kun on keskellä perämetsää, lämmittää kornin tynnyrisaunan ja nauttii sen sairaan ihanasta tunnelmasta ja aikatauluvapaasta menosta muutenkin kaikessa hiljaisuudessa, niin se se vasta on elämää. Varmaan siinäkin voisi tulla jossakin vaiheessa kylläisyys, mutta näin viikonloppuisin ja kesäisin se on niiiiiiiin jees. Kai se on sitä paljon puhuttua vapautta arjen rutiinien vastapainona. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, niin se on kyllä totta ainakin mun kohdalla. Tiedä vaikka sitä joskus sitten tulisi painuttua sinne viimeisen kerran ilman paluuta "sivistyksen pariin". Ja toisaalta voi olla, että siellä sivistys on korkeampaa ja todellisempaa kuin lähiössä kaiken ihmisvilinän seassa missä sivistyksen usei

Marakoukutus

Kävin juokseen maratonin kolmisen viikkoa sitten. On se vaan ihanaa :) Se on kyllä jännä ilmiö, miten siihen koukuttuu kerta toisensa jälkeen vaikka matkalla ei kyllä homma voisi vähempää kiinnostaa. Tai no en mä oikein vielä pääse kerroilla röyhentelemään, sillä tämä oli minulle vasta neljäs. Lähdössä meikä oli tietysti viimeisenä pulkassa. Ihan liekeissä, kun muu porukka meni ihan meikäläiselle sopimatonta vauhtia. Mulla on muutenkin aina tuskaa nää lähdöt, sillä vasta siinä 40 minuutin kuluttua alkaa raajat ja kroppa mieli lukien lämpeneen juoksulle... tai no myönnetään hölkälle. No pääsin siinä kuitenkinkin sitten eteenpäin jotenkuten ja psyykkasin itseni hitaampaan itselleni sopivampaan tahtiin. Tiesin nimittäin, että itselleni liian kovalla vauhdilla tuupertuisin ennen maalia, joten radikaali ratkaisu täytyi tehdä. Kyllähän siinä tuli mietittyä useampaan kertaan, että mitä hemm.... sitä oikein tällaiseenkin itsensä runnoo mukaan. Miksei vaan voisi tyytyä oman lähiönsä polkuihin

Pitkän lenkin kausi korkattu

Eilen se sitten saapui. Ai mikä? No KEVÄT. Käytiin kaverin kanssa korkkaan pitkän lenkin kausi. Mentiin sellaset lähes 30 kilsaa. Ei oo tullut näin pitkää lenkkiä moneen kuukauteen vedettyä. Kyllä sen sitten siinä 20 kilsan kohdalla huomasi meikäläisen kropassa. Loppuvaiheessa lenkkiä lantionseutu huusi hoosiannaa ja oli ihan liekeissä. Kotiin päästessä oikein jomotti kroppaa vaikka olisi ollut paikallaankin. Illemmalla kävin sitten kävellen palauttavalla ollessani koiran iltalenkillä ja vielä lopuksi vähän droppia. Tänään taas fiilis oli ihan ok. Käytin jopa koko päivän uusia kymmenen sentin korkkareitani ihan eka kertaa. Sanovat, että juoksun jälkeen vasta muutaman päivän päästä on pahin tilanne edessä, joten odotan huomista mielenkiinnolla. Kyllä tällainen pitkä lenkki on vaan niiiiiiiiin hyvä juttu. Ei sitä välttämättä tulisi yksin lähdettyä, mutta kun on kaverin kanssa menosta sopinut, niin eihän sitä sovi väliin jättää. Onneksi tuli siis tehtyä diili ja sai nauttia ihanasta ke

Työn viehättävyys

Olen ollut onnekas löytäessäni työn, jossa voin kokea olevani juuri siellä missä minun kuuluukin olla. Niin usein kuulee, että ihmiset joutuvat esimerkiksi taloudellisten sitoumuksiensa vuoksi toimimaan pakosta työssä, jonka eivät koe antavan mitään hyvää ja joka ainoastaan kuluttaa tekijäänsä. Tämä ei ole elämässäni ensimmäinen työ. Kuitenkin työ- ja opiskelupolkujani taaksepäin katsoessani huomaan, että olen pikkuhiljaa kulkenut tätä oikeaa kohden tehden matkalla erinäisiä valintoja. Nämä valinnat ovat toisinaan vaatineet minulta myös melkoista rohkeutta tehdä niitä - luottaa siihen, että tiedän kyllä mitä haluan ja mikä on oikein. Onneksi minulla on ollut myös perheeni tuki niiden tekemiseen ja mahdollistamiseen. Monenlaistahan sitä on tullut kokeiltua. Ja kuten sanottua, tällä hetkellä koen olevani juuri oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Voin siis katsoa olevani etuoikeutettu ollessani innostunut töistäni aina yhä uudelleen ja uudelleen. Työssäni kiehtoo erityisesti luovuus ja uu

Tuulta vasten

Pidin päätökseni ja painelin tänään pyörällä työmatkat. Pyöräilyssä on se hyvä puoli, että siinä pääsee nopeammin kuin juosten ja saa paremman tuntuman ulkoilmaan ja ympäristöön kuin autoillessa. Siis ihan mukavaa ... kai. Täytyy kyllä totuuden nimessä myöntää, ettei se kevään ensimmäinen pyöräretki nyt ihan pelkkää positiivista fiilistelyä ollut. Siinä polkiessa renkaat puolityhjinä (vaikka onkin ne juuri äsken pumpannut täyteen) ja kun matkaa taittaa vielä vastatuuleen, niin kyllä sitä mielessä sitten kuitenkin herää ajatus "miksi vaivautua?" Perillä oli niiiiiiiiin voittajan fiilis -ihan kuin olisi pidemmänkin matkan tullut. Sanovat, että ensimmäiset kerrat on aina vaikeimmat, joten luovuttaa ei pidä. Ehkä ei sitten kuitenkaan huomenna pyörällä, mutta ylihuominen voisi olla taas ihan jees-pyöräilypäivä - kunhan tämän päivän rehkimisestä tokenen taas jaloilleni.

Ihanan aurinkoinen päivä

Tänään oli ihanan aurinkoinen päivä. Ilmassa oli selkeästi kevään tuntua. Oli ihanaa laittaa pitkästä aikaa päälle kevättakki. Tultuani kotiin aloin siinä sitten miettiä huomista. Koska en tänään mennyt lenkille, tein päätöksen kulkea huomenna pyörällä työmatkat. Liikunta kun on niiiiiiiin ihanaa. Loistava ajatus ... kunnes silmiini osui huomisen päivän sääennuste. Räntää, että silleen. Siinä sitten aloin arpoa mitä tehdä. Olen nyt kuitenkin päättänyt pysyä päätöksessäni ja kaivaa pyörän talviteloilta. Ilmaa vielä renkaisiin ja huomenna pyörällä baanalle - tulkoon sitten taivaalta mitä vaan - vaikka räntää. Toivotan mukavia pyöräilyhetkiä teille kaikille, jotka uskaltaudutte kanssani huomenna pyöräilemään - oli se keli sitten millainen tahansa :)

Elämä on mukavaa, kun uskaltaa elää!

Onpahan vierähtänyt aikaa viime päivityksestä :) No, täällä ollaan jälleen. Tää on kyllä käsittämätöntä millä tavoin sitä voi mennä laidasta laitaan monessa asiassa. Puhutaan nyt vaikka vaatetuksesta tai menosta elämässä ylipäänsä. Toisina päivinä on ihan liekeissä mukana monessa ja toisina päivinä taas ei voisi vähempää kiinnostaa nää asiat. No, täytyy repiä irti ilo näistä eri vaiheista. Kai niillä kaikilla on jokin merkitys. En ole viime vuosina ihan hirveesti panostanut vaatetusasioihin. Tein kuitenkin joitakin viikkoja sitten päätöksen tehdä muutoksen elämääni näissä asioissa. Lielee aika yleinen ilmiö meikäläisen ikäisillä naisilla. Nyt onkin ollut ilo huomata se innostus, joka liittyy vaatteisiin ja jopa kenkiin. Sitä on aiemmin pitkälle tullut tallattua yleensä samoja polkuja silleen, että sitä on muutama kenkäpari vahvassa käytössä. Kyllähän niitä korkokenkiä on aikanaan tullut haalittua kaappiin, mutta sinne ne sitten on jääneetkin. No, nyt kävin ostaan ihkut korkkarit, j